Hän on täydellinen

Tosiaan tämä pieni miehen alku on jo reilu 8 kuukautta ja nyt mietin miten tämä aika oikein menee näin vauhdilla. Muistan vielä kuinka odotusaika mateli ja sitä jo innolla odotti,että lähtisi synnytys käyntiin. Tällä hetkellä tuntuu,että aika menee liian nopeasti ja tästä vauvasta on kovaa vauhtia tulossa iso poika. Hän Konttailee ja ryömii niin kauhealla vauhdilla,ettei äitikään kohta pysy perässä.

Ollaan jouduttu  luopumaan vaunujen kopasta ja siirtymään istuinosaan. Samallatavalla ollaan luovuttu kaukalosta ja otettu toinen istuin käyttöön. Kohta saa alkaa taas käyttää koon isompia vaatteitakin ja onneksi otettiin kirppispöytä minne saatiin pieniä vaatteita,niin saadaan niillä rahoilla ostettua vähän isompia.


Aamuisin on ihana herätä kun toinen kikattaa ja jokeltelee omassa sängyssään. Öisin vielä välillä herätään. Ajattelin kuitenkin jossain vaiheessa tehdä niin ,että laitan molemmat pojat samaan huoneeseen nukkumaan. Tosin se vaatii huoneen vaihdoksen samalla. Tuukan nykyinen huone on liian pieni kahdelle ja meidän makkari jäisi liian suureksi. Toisaalta kiirehän muutoksella ei ole, koska noita yöheräämisiä kuitenkin vielä on. Enkä halua joutua siihen tilanteeseen,että Tuukka herää itkuun ja sitten ollaankin hetken päästä kaikki hereillä.

On ihana nähdä miten Eliaskin päivä päivältä kehittyy ja kasvaa,mutta kyllä sitä vauva-aikaa tulee samalla kova ikävä.Hän kuitenkin ollut niin kiltti vauva. Oikeastaan, hän on täydellinen.